Rautavaara - onnellisten saareke

24.4.2019:

Rautavaaralla puhaltavat uudet, raikkaat tuulet. Aikaisemmin kunnan talousjohtajana toiminut Henri Ruotsalainen aloitti kunnanjohtajana helmikuun alussa ja siitä kuukauden päästä alkoi uuden hallintojohtaja Jenna Hattusen pesti. Aikaisemmin enemmän omia ratkaisujaan tehnyt kunta on nokkamiehensä johdolla avaamassa yhteistyön portteja eri suuntiin. Tämä oli selvästi havaittavissa myös hankkeemme opintomatkalla, joka järjestettiin Rautavaaran ydinryhmän kanssa Vieremälle helmikuussa. 

Yhteisöllisyys luo tyytyväisyyttä

Pääsiäisviikolla aurinko paistaa ja elämä hymyilee. Muutama viikko sitten julkistetut tiedot viime vuoden lopulla tehdystä kyselystä kuntien asukkaille kertovat rautavaaralaisten oman kokemuksen olevan, että siellä asuu maakunnan toiseksi onnellisimmat asukkaat. Vain Tervo kiilaa ohitse. Tämä siitä huolimatta, että Rautavaaralla on pitkä maine kurjuudesta ja faktat sekä erilaiset indeksit antavat tuloksia, joiden perusteella voisi ajatella ihan muuta. Mistä se onni sitten tulee?
– Täällä osataan olla onnellisia pienistä, hyvistä asioista, vakuuttaa kunnanjohtaja. Useampaan otteeseen iltapäivän mittaan eri ihmisten kanssa jutellessa tulee esille yksi asia, joka on ollut havaittavissa myös meidän hankkeemme toimiessa Rautavaaralla. Kyse on yhteisöllisyydestä, siitä lämpimästä hengestä, joka tulee ihmisten kuulumisesta perheeseen, sukuun ja aktiivisesti toimiviin yhteisöihin. 

Kehittämistoimille vauhtia kunnassa antavat kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen (kuvassa oikealla), hallintojohtaja Jenna Hattunen ja kirjastonjohtaja Jonne Kanerva.

Kunnalta tukea yhdistysten ja yritysten toimintaan

Koettuun onnellisuuteen ei passaa kuitenkaan jäädä lillumaan. Pienen maaseutukunnan tilanne on monella tapaa haastava ja sen vuoksi kehittämistoimia on puskettava eteenpäin. Koska yhteisöllisyys on täällä voimavara, kannattaa siitä ammentaa ja kehittää sitä edelleen. Kalakukko Leaderille on kunnan toimesta jätetty hankehakemus, jonka päätöstä rahoituksesta odotetaan toiveikkaina. Hankkeella halutaan ylläpitää elinvoimaista maaseutua ja edistää asukkaiden yhteisöllisyyttä ja toimintakykyä. Hankkeen toteutuessa se näkyy edelleen vahvistuvana kylä- ja järjestötoimintana sekä yhdessä toteutettavina tapahtumina. 

Paikkakunnalla toimivat yritykset ovat kunnalle elinehto ja niiden toiminnan tukemiseksi kunnanhallitus on vastikään perustanut hanke- ja elinkeinokoordinaattorin toimen, kertoo Ruotsalainen. Ajatuksena on, että kehittämishankkeen toteutuessa koordinaattori luotsaa puolet työajastaan hanketta ja toisen puolen kunnan muita hänelle osoittamia tehtäviä, mm. edistää yritysten kehittämistoimia.

Asukkaita kuullaan – kirjastosta yhteinen olohuone

Kirkonkylät palvelukeskuksina -hanke on toiminut Rautavaaralla reilun vuoden. Pilotin ensimmäinen yhteisöille järjestetty ilta oli viime vuoden huhtikuussa pidetty asukasilta. – Hankkeen kautta on lähtenyt uusia ajatuksia liikkeelle, kertoo elinvoimajohtaja Petri Ahonen. Eniten toiveita asukasillan työpajassa tuli kirjaston sekä nuorten toiminnan kehittämiseen. Nuorten toiveita nuorisotilan osalta kysyttiin koululaisilta jo viime keväänä ja Ahonen on kutsuttu mukaan tulevan toukokuun nuorisovaltuuston kokoukseen.

Kirjaston kehittämiseen tartuttiin topakasti ja huomioitiin se tämän vuoden kunnan talousarvioita laadittaessa. Omatoimikirjaston laitteistoja varten saatiin myös 14 tuhatta euroa opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta. – Laitteille haetaan nyt toimittajaa ja kun kaikki saadaan valmiiksi, on tarkoitus saada omatoimikirjasto toimintaan tulevan syksyn mittaan, kertoo kirjastonjohtaja Jonne Kanerva. Tämän myötä kirjaston aukioloajat tulevat lähes nelinkertaistumaan, kun palveluaikojen ulkopuolella kirjastoon pääsee kirjastokortilla ja pin-koodilla. Palveluaikaakin on hieman pidennetty. Kirjasto on nyt auki perjantai-iltaisin kaksi tuntia ja keskiviikkoisin tunnin entistä myöhempään. Tämä on jo lisännyt kirjaston käyttöä. 

Kirjastossa asioinut Silja Hartikainen kertoo olevansa Rautavaaralta lähtöisin ja käynyt asumassa muuallakin. Hän viihtyy Rautavaaralla, jossa kaikki on kohdillaan. Täällä tullaan tutuiksi, kun yhdessä toimitaan. Toisaalta tarjolla on myös rauhaa, jos sitä kaipaa. 

Asukkaat ovat toivoneet kirjastosta yhteistä olohuonetta. Kun Kanervan mielessä pyöriviä ajatuksia tulevasta kuuntelee, tulee mieleen ajatus Rautavaaran omasta Oodista. Sentään pääkaupungin lippulaivakirjaston kaltaisiin ulottuvaisuuksiin ei pienessä kunnassa ole mahdollisuuksia, mutta epäilemättä monta mielenkiintoista asiaa on toteutettavissa myös kotikutoisemmin konstein. 

Yksi näistä ovat kunnan toteuttamat elokuvaillat kirjastossa, joita on jo kaikkiaan pidetty kymmenkunta. Toiminta käynnistyi viime vuoden lopulla ja sitä on testattu erilaisin elokuvin. Aikuisten elokuvia on ollut seuraamassa keskimäärin yhdeksän katsojaa näytöstä kohden. Lastenelokuvissa vaihtelu on ollut suurta. Joskus ei paikalle ole tullut juuri ketään, mutta toisaalta taas suurimman katsojamäärän tähän saakka on kerännyt lapsille suunnattu elokuva.

Mika Korhonen on käynyt elokuvailloissa useita kertoja ja pitää sitä hyvänä palveluna. Lehtiä tulee myös käytyä kirjastolla lukemassa. Korhonenkin on käynyt asumassa muualla, mutta kotiseudulle teki takaisin mieli. – Rautavaaralla on hyvä olla, ei täältä puutu mitään oleellista, Korhonen tuumailee.

Näyttelytoimintaa on myös käynnistelty kirjaston tiloissa. Nyt näytteillä on Siilinjärvellä Ingmannilla opiskelleen paikallisen valokuvaaja Joonas Hartikaisen luontokuvia. – Tavoitteena on, että tulevaisuudessa valokuvaus työllistää, kertoo Hartikainen.

Pääsiäiskokko pystytettiin yhteisvoimin

Yksi paikkakunnalla toimivista aktiivisista yhdistyksistä on Rautavaaran kalastusseura. Pääsiäistä edeltänyt ponnistus oli Pääsiäiskokko -tapahtuman järjestäminen. Tapahtuman järjestelyt vahvistavat käsitystä yhteisöllisyydestä. Järjestävän seuran lisäksi kustannuksiin on osallistunut kunta. Metsäkoneyrittäjä Tapani Lievonen lahjoitti puutavaran ja Maansiirto Korkalainen oli mukana rakennushommissa. Jussi Nissinen rakensi kokon mukana poltetun olkipukin. Tapahtuman esiintyjä saatiin Ravintola Tiilikan kautta. Edellä mainittujen lisäksi monta muutakin yritystä oli mukana järjestelyissä. Itse kokkotapahtumassa pääsiäislauantaina yleisöä oli mukana yli 300 henkilöä ja kaikilla oli iloinen asenne. 

Kalastusseura on monessa muussakin mukana. Puheenjohtaja Jussi Rissasen ja sihteeri Minja Smuran luotsaamassa yhdistyksessä on noin parikymmentä jäsentä, jotka kaikki ovat aktiivisia toimijoita.
– Meille tärkeitä asioita ovat luonnon suojeleminen ja kalakannan elvyttäminen, johon onkin projekti suunnitteilla, kertoo Smura.
– Järjestämme luontokursseja, mm. sienestys, joiden kautta saadaan ihmiset kunnioittamaan luontoa. Joulun alla järjestimme ruokalahjoituksia vähävaraisille, kertoo aktiivinen puuhanainen yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta.

Teksti: Tuula Palojärvi
Kuvat: Pääsiäiskokolta Minja Smura, muut Tuula Palojärvi

 

 
 
Sivukartta | Tulosta | Sivun alkuun
Sunprofile