Kokonaisvaikutukset tuotava esiin taksikeskustelussa

Taksien määrä on laskenut Pohjois-Savon maaseutualueilla. Tämä on hankaloittanut esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaa. Taksit ajavat myös kuntien kuljetuksia, ja näiden tulevaisuus on suuri kysymysmerkki sopimuskausien lähestyessä loppuaan ja uusien kilpailutusten koittaessa. Maaseudulla markkinaehtoinen taksiliikenne on vähäistä ja taksipalveluiden kysyntä perustuu julkisen sektorin kustantamiin matkoihin.

Tämän kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeä lisätä keskusteluun, jota parhaillaan käydään Kela-kyytien ongelmista ja taksiliikenteen muutoksista. Nyt huolena on laajasti harvaan asutun maaseudun liikennepalveluiden säilyminen ja liikenteen muutosten vaikutus alueiden elinvoimaan. 

Ratkaisuja pohdittiin yhteistuumin

-  Törmäsimme jo alkuvuodesta hankkeemme pilottikohteissa liikennepalveluiden saatavuusongelmiin, kertoo projektipäällikkö Seija Korhonen tilaisuuden järjestäneestä Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeesta. Liikennepalvelulain astuttua voimaan tuntuivat ongelmat räjähtävän käsiin. Siksi kutsuimme mahdollisimman kattavasti eri tahoja saman pöydän ääreen keskustelemaan ja hakemaan yhdessä ratkaisuja, Korhonen jatkaa.

Kuopiossa 28.8.2018 pidetyssä tilaisuudessa mukana oli asiakkaiden, taksi- sekä muiden maaseudun yritysten edustajia, Kelan, PRO-Keskuksen, kuntien ja muiden viranomaistahojen edustajia. Asia nähtiin tärkeäksi, koska lähes kaikkien kutsuttujen tahojen edustajat olivat paikalla 40-päisessä osallistujajoukossa.

Leena Pakarinen toi tilaisuuteen asiakasnäkökulmaa

Suorastaan kestämättömiä tilanteita kuultiin asiakkaiden ja maaseudun yritysten elämästä Kela-kyytien osalta. – Julkisuudessa puhutaan enemmän Kela-kilpailutuksen vaikutuksesta autoilijoille kuin asiakkaille, mainitsi pääsuunnittelija Anne Giss Kelan osaamiskeskuksesta. – Nämä täällä kuullut asiakkaiden tarinat eivät saisi missään nimessä tapahtua. Palvelu ei vastaa vielä täällä Kelan edellyttämää laatua. Jokaisen on saatava kyyti, hän totesi. – Menee varmaan kaksi kuukautta, ennen kuin palvelu vastaa aikaisempaa tasoa, arvioi Giss. 

Joukko taksiautoilijoita oli luonnostellut ehdotuksensa uudeksi malliksi Kelan suorakorvaustoiminnassa. Heidän näkemyksensä mukaan tässä mallissa Kela saa säästöt sekä asiakas ja autoilija saavat valinnanvapauden. 

Uutta ajattelua ja ennen kaikkea yhteistyötä peräsi tilaisuudessa keskustelua alustanut ”Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi”-hankkeen projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutista. - Matkustamisen pitää toimia, oli hallinnollinen rakenne mikä tahansa. Kun palvelut etääntyvät, ajettujen kilometrien määrä kasvaa. On paljon erilaisia yhteiskunnan kustantamia ja vastuulla olevia kuljetuksia. Näiden ongelma on, ettei niiden välillä ole riittävästi yhteistyötä ja suunnittelua. – Rajat ovat ihmisten kehittämiä ja ihmiset voisivat niistä myös luopua, hän jatkaa. 

Yhteiskunnan kustantamia ja vastuulla olevia kuljetuksia on paljon

Siirilä esitteli muualla käynnissä olevia kehittämishankkeita ja kannusti hakemaan niitä myös Itä-Suomen alueella. Hanketoiminta mahdollistaa syventymisen kuljetushaasteisiin ja niiden ratkaisemiseen.

Keskustelutilaisuuden toivotaan toimivan lähtölaukauksena tiiviimmälle alueelliselle yhteistyölle.

Keskustelu kävi vilkkaana vielä tilaisuuden päättymisen jälkeenkin. Anne Giss Kelalta ja Heli Siirilä Vaasan yliopistosta vaihtoivat ajatuksia.

 

 

 
 
Sivukartta | Tulosta | Sivun alkuun
Sunprofile