Kumppanuuspöytä

 

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKASOSALLISUUDEN TOIMINTAMALLINA JA TYÖKALUNA

Kirkonkylät palvelukeskuksina hankkeen (http://www.mansikkary.fi/fi/hankkeet/kirkonkylat-palvelukeskuksina/) pilottityössä yksi keskeisin kehittämisen työkalu on ollut kumppanuuspöytä. Kaikkien pilottien ja eri teemojen kumppanuuspöydät ovat olleet erilaisia ja keskustelut ovat käynnistyneet erilaisista lähtökohdista ja tarpeista. Seuraavassa kuvataan asiaa yleisellä tasolla ja lopuksi esimerkkejä.

 

Mikä on kumppanuuspöytä?

Kumppanuuspöytä on eri sektoreiden (julkinen, yritys- ja kolmas sektori) ja toimijoiden yhteinen ja tavoitteellinen keskustelufoorumi ja samalla ratkaisukeskeinen osallisuuden toimintamalli. Mallia voidaan hyödyntää myös eri alojen, kunnan toimialojen tai organisaatioiden kehittämisen välineenä.

Kumppanuuspöytiä toteutetaan teemallisina tai alueellisina. Alueelliset keskustelut sopivat hyvin esimerkiksi kuntaliitosalueille. Alueellinen pöytä voi olla samanaikaisesti myös teemallinen.

Tapaamiset sovitaan etukäteen ja koolle kutsujana on kunta tai esim. kehittämishankkeiden yhteydessä hankkeen työntekijä. Yhden tapaamisen kesto on max 1,5 tuntia ja jokaiseen tapaamiseen laaditaan asialista, jossa ei ole valmiita päätösesityksiä. Työskentelyn aluksi asetetaan yhteinen tavoite. Pienemmissä asioissa tavoite voidaan saavuttaa jo yhden keskustelun kautta, mutta isompiin asioihin ratkaisujen löytäminen vaatii useamman tapaamisen. Tapaamisten välissä asioiden edistämistä vastuutetaan eri tahoille ja voidaan asettaa alatyöryhmiä, jotta kumppanuuspöydän keskusteluissa päästään eteenpäin.

Puheenjohtajana kumppanuuspöydässä toimii yleensä julkisen sektorin edustaja, viranhaltija tai luottamushenkilö. Sihteeriksi valitaan henkilö, joka tekee muistiot palkkatyönään. Sihteerin rooli on merkittävä, sillä keskustelujen ja sovittujen asioiden tarkka dokumentointi on tärkeää. Työskentelystä saadaan parhaat tulokset, kun työtä fasilitoidaan ja toteutetaan prosessina.  

Kumppanuuspöydän keskeisimpiä tunnusmerkkejä on osallistujien keskinäinen tasa-arvo ja luottamus. Yhdessä sovitaan toimenpiteistä, tehdään työnjako kaikkien osallisten kesken, jaetaan vastuuta ja asioista päätetään yhdessä.

 

Miksi kumppanuuspöytä?

Kumppanuuspöytä on hyvä työkalu esimerkiksi koko kuntayhteisöä koskevien palvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen liittyvien ongelmien ja haasteiden ratkaisun etsimiseen. Tässä tapauksessa tavoite on kaikille osapuolille yhteinen. Kun keskusteluissa ovat edustettuina kaikki ne, joita asia koskettaa, on mahdollista löytää yksinkertaisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Kun kaikkien osallistujien resurssit, osaaminen ja tieto yhdistetään ja jaetaan, voidaan saavuttaa yllättäviäkin tuloksia. Parhaassa tapauksessa vastuun jakamisella ja erilaisen osaamisen yhdistämisellä on mahdollista saada säästöjä, jakaa kustannuksia tai hyödyntää kunnan ulkopuolelta tulevia rahoituslähteitä. Kumppanuuspöytä on myös erinomainen kehittämisen työkalu.

Kunnan kannattaa käyttää kumppanuuspöytää tukena asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toteutuneen arvioinnissa pyytämällä keskusteluun niiden kohderyhmien edustajia, joita päätettävät asiat kulloinkin koskevat. Kohderyhmien edustajat voivat käsitellä asioita omissa tapaamisissaan ja välittää laajemman joukon tietoa ja ajatuksia kunnan päätösten tueksi. Kumppanuuspöytä on yksi asukasosallisuuden toimintamalli, jossa keskeistä on vuorovaikutuksen ja kuulemisen lisäksi kuunteleminen sekä kuntayhteisön ideoiden, osaamisen ja resurssien hyödyntäminen.

 

Toimintaympäristön isot muutokset pakottavat pohtimaan kumppanuuksia

Toimintaympäristön muutokset ovat lainsäädännöllisiä ja poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia sekä kulttuurisia. Kaikkiin kansalaisiin ja eri sektoreihin vaikuttavasta lainsäädännön muutoksesta hyvä esimerkki on vuonna 2018 voimaan astunut liikennepalvelulaki, joka vaikutti mm. taksien saatavuuteen ja matkojen hintoihin. Sosiaaliset ongelmat ovat entistä laaja-alaisempia: väestö ikääntyy, syrjäytyminen ja eriarvoistuminen ovat yhä enemmän otsikoissa ja maahanmuutto on tuonut omat ratkaistavat haasteensa.

 

Yhteiskunnan palvelujen keskittymiskehitys, työelämän muutokset, globalisaatio, digitalisaatio, kilpailemisen kulttuuri ja monikulttuurisuus ovat vaikuttaneet nopeasti ja merkittävästi ihmisten elämään, käyttäytymiseen ja arvoihin. Julkisen talouden yhä niukkenevat resurssit pakottavat julkisen sektorin keskittymään ydintehtäviin. Palvelujen tuottamiseen, elinvoiman kehittämiseen, sosiaalisten ja kulttuuristen ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan kumppanuuksia ja koko yhteisön voimavaroja.

 

Miten kumppanuuspöytä rakennetaan?

Kumppanuuspöytä kutsutaan koolle, kun on tunnistettu asia tai ongelma, joka vaatii ideoita, toimenpiteitä, lisäresursseja (henkilö- tai taloudelliset resurssit), ratkaisuja tai toimintatapojen uudistamista. Asiat nousevat esiin usein käytännön työssä, asukas-/asiakastilaisuuksissa, selvityksissä tai kyselyissä, työpajoissa tai pohjautuvat resurssien rajallisuuteen tai talouden haasteisiin.

Koollekutsujana on kunta tai muu julkista sektoria edustava taho, joka samalla toimii koordinoijana. Vaikka kumppanuuspöydän yksi idea on vastuun jakaminen, koordinointia on vaikea jyvittää yksittäiselle yhdistykselle tai yritykselle. Keskusteluun kutsutaan asiaan liittyvät yhdistykset, yritykset, hankkeet, seurakunnat ja muut yhteisön toimijat sekä teemasta/asiasta riippuen palveluiden käyttäjiä, kokemusasiantuntijoita tai kehittäjäasiakkaita. Suositeltava osallistujamäärä on 5 – 15 henkilöä. Sovittujen toimenpiteiden edistämiseksi kannattaa muodostaa alatyöryhmiä, jotka valmistelevat sovittuja asioita.  Alatyöryhmissä voidaan hyödyntää suurempaa joukkoa, jotka ovat osallisia asiaan. Työryhmien työ edesauttaa sujuvan etenemisen kumppanuuspöydän keskustelussa ja tavoitteiden saavuttamisessa.

 

Onnistumisen edellytykset

Tulosten saavuttamisen kannalta on tärkeää, että kaikki mukana olijat sitoutuvat ja ottavat vastuuta – antavat oman panoksensa asian edistämiseen. Työskentelyn alussa on syytä määritellä tavoite, yhteiset pelisäännöt sekä jokaisen osallistujan rooli pöydässä. Onnistumisen edellytyksenä on osallistujien keskinäinen luottamus, tasavertaisuus, vallan jakaminen ja avoimuus.

Asian ja tavoitteen konkreettisuus helpottavat yhdessä tekemistä ja tehtävien jakamista oikeassa suhteessa osallistujien resursseihin ja osaamiseen. Työ on tuloksellista, kun siitä syntyy lisäarvoa ja hyötyä kaikille osapuolille. Tärkeää on dokumentoida tarkasti tavoitteet, keskustelut, sovitut toimenpiteet ja tulokset. Dokumentoinnin avulla tietoa on helppo jakaa henkilöille, jotka eivät ole osallistuneet keskusteluun ja pitkissä prosesseissa kokonaisuus pysyy hallinnassa. Tulosten arviointi yhdessä prosessin päättyessä lisää vaikuttavuutta ja nostaa esiin onnistumiset ja jatkokehittämisen tarpeet.

Osallisuuden ja vaikuttavuuden merkitystä lisää avoin viestintä, jota tehdään koko prosessin ajan. Viestintää kohdistetaan työryhmille, niille kohderyhmille, joita asia koskee sekä laajemminkin yhteisön jäsenille. Onnistumisista kannattaa kertoa myös median välityksellä, mikä lisää mukana olleiden onnistumisen tunnetta.

 

Karikot ja haasteet

Toimintamallina kumppanuuspöytä työskentely kuulostaa yksinkertaiselta. Sitä se onkin, kun onnistutaan välttämään sudenkuopat. Onnistuminen vaatii työtä ja prosessin johtamista. Kaikkien osallistujien pitää sitoutua ja ottaa vastuuta, jotta yhteisiin tavoitteisiin päästään. Kun toimijat kokevat olevansa tasavertaisia, syntyy keskinäinen luottamus. Luottamuspula on yksi suurimpia esteitä tavoitteiden toteutumisen ja tulosten saavuttamisen kannalta. Jos tavoite ei ole riittävän konkreettinen ja selkeä, tuloksia ei saavuteta.

Kun keskusteluissa on mukana yrityksiä, erityisesti pieniä yrityksiä, yhteisen ajan löytäminen voi olla haasteellista. Yritysten näkökulmasta niille syntyvä hyöty pitää olla tarpeeksi selkeästi määritelty.

Mikäli dokumentointia ei tehdä huolella ja tarkasti, voivat tavoite ja prosessin kokonaisuus hämärtyä ja keskustelu lähteä helposti rönsyilemään. Tavoitteen jatkuva kertaaminen prosessin kuluessa on tarpeellista. Viestinnän onnistuminen on a & o! Prosessimainen työskentely vaatii pitkäjänteisyyttä, tuloksia ja hyötyjä ei saada nopeasti.

 

Mitä tuloksena syntyy?

Kun eri sektorit tekevät asioita ja päättävät toimenpiteistä yhdessä, luottamus ja asukasosallisuus paranevat samanaikaisesti. Resursseja on helpompi kohdentaa ja lisätä, kun tiedossa ovat todelliset tarpeet. Kunnan eri toimialojen toimenpiteiden suunnitteluun saadaan arvokasta tietoa, jota pystytään käyttämään talousarvion ja päätöksenteon perusteena. Myös säästökohteiden valinta helpottuu, kun kaikki osapuolet ymmärtävät niiden tarpeellisuuden. Kumppanuuspöydässä voidaan yhdessä suunnitella hankkeita, joille haetaan erillistä rahoitusta kunnan ulkopuolisista lähteistä. Yhdessä eri toimijat voivat hyödyntää eri osapuolten mahdollisuuksia rahoituksen hakemisessa. Kun kaikkien osaaminen, tieto ja resurssit ovat optimaalisesti käytössä, päästään isompien haasteiden ratkaisemiseen.

Kumppanuuspöytä itsessään on yksi osallisuuden kehittämisen väline. Työskentelyn yhteydessä ja tukena voidaan samalla käyttää muitakin osallisuuden tapoja, esimerkiksi osallistuvaa budjetointia, digitaalisia vuorovaikutuskanavia, kyselyjä, työpajoja ja erilaisia asukkaiden kohtaamisia sekä kehittää viestintää.

 

ESIMERKKEJÄ

Ensimmäisissä esimerkeissä kuvataan lyhyesti Kirkonkylät palvelukeskuksina hankkeen piloteissa tehtyä työtä. Näissä kumppanuuspöydissä hankkeen työntekijät toimivat sihteereinä ja koollekutsujina sekä valmistelivat asialistan keskusteluissa sovitun mukaisesti. Kuopion kuntaliitosalueiden pilottikohteissa pitäjäraadit ja niiden jäsenet sekä kaupungin lähidemokratiaa toteuttavat toimielimet, olivat keskeisiä kumppaneita pöytien kokoonpanossa. Pilottikohteiden kehittämisteemat muodostuivat pääosin kaikille avoimissa palvelupajoissa. Tekstin lopussa myös muita esimerkkejä. Ilahduttavaa on, että kumppanuuspöytä työkalua hyödynnetään jo laajasti eri puolilla Suomea.

Kirkonkylät palvelukeskuksina hankkeen pilotteja

 

Karttula – ikäihmisten palveluiden ja toiminnan kehittäminen

Karttula on Kuopion kuntaliitosalue. Karttulan kumppanuuspöydän puheenjohtajana toimi kaupungin valtuuston varapuheenjohtaja. Muita osallistujia olivat kaupungin asukastuvan työntekijä, hyvinvoinnin palvelualueen työntekijät (kansalaistoiminta, kulttuuri, liikunta), kotihoidon ja kirjaston työntekijät, kaupungin omien hankkeiden työntekijät, pitäjäraadin puheenjohtaja, EVL- seurakunnan diakoniatyöntekijä, Vapaa seurakunnan pastori (edusti samalla ViaDia ry:tä), Eläkeliiton paikalisyhdistys, Karttulan Kylätoiminta ry, Yrittäjäkerhon puheenjohtaja sekä kotipalvelu- ja taksiyrittäjä. Tavoitteena oli ikäihmisten palveluiden ja toiminnan kehittäminen, erityisenä painopisteenä autottomat, yksin haja-asutusalueella asuvat ikäihmiset. Kehittämistarpeen asetti teemaksi Pitäjäraati ja teema nousi esiin myös kaikille avoimessa palvelupajassa. Kumppanuuspöytä toimi vuoden ajan ja kokoontui kuusi kertaa.

Työskentelyn aikana järjestettiin kaksi ikäihmisten virkistyspäivää asukastuvalla ja päivät saivat suuren suosion. Pitäjäraati järjesti invataksikuljetukset sekä yhteistyössä asukastuvan ja muiden toimijoiden kanssa ruokailun ja ohjelmaa. Tapahtumat suunnattiin erityisesti yksin haja-asutusalueella asuville autottomille henkilöille, mutta tapahtumat keräsivät laajemminkin ikäihmisiä yhteen. Taksien lisäksi osallistujia kuljetettiin tapahtumaan yksityisautoilla. Auton omistavat ikäihmiset kokosivat autonsa täyteen autottomia. Ensimmäisessä päivässä osallistujia oli noin 60 ja toisessa 160. Tilaisuuksissa kerrottiin asukastuvan ikäihmisille suunnatusta toiminnasta ja tiedotus lisäsi selvästi tapahtumiin ja esim. tuolijumppaan osallistuvien määrää. Pöydän toimijat sopivat, että virkistyspäivä järjestetään jatkossa kaksi kertaa vuodessa.

Muita keskustelun ja kehittämisen teemoja olivat kaupungin järjestämä virikkeellinen päivätoiminta, liikennepalvelut ja vapaaehtoistoiminta, jonka kehittämiseen järjestettiin erillinen, kaikille avoin koulutuspäivä. Palvelutarpeiden kartoittamiseksi seurakuntien ja asukastuvan työntekijöiden avustuksella tehtiin palvelutarvekartoitus. Palvelujen ja toiminnan viestintään tehtiin hankesuunnitelma, jonka rahoitus ja toteuttaminen eivät selvinneet työskentelyn aikana. Asian kehittämistä jatketaan kaupungin, pitäjäraadin ja toimijoiden yhteistyönä. Kumppanuuspöytä työskentely jatkuu Karttulassa.

 

Vehmersalmi – asukastupa toiminnan kehittäminen

Vehmersalmi on Kuopion kuntaliitosalue ja siellä toteutui yksi kumppanuuspöytätapaaminen asukastuvan toiminnan ja käytäntöjen selkiyttämiseksi ja kehittämisideoiden kokoamiseksi. Asukastuvalla oli aloittanut työntekijä ja asukastuvan aukioloaikoja pystyttiin laajentamaan. Tämän vuoksi oli tärkeää sopia käytännön asioista. Keskustelussa oli mukana kaupungin työntekijöitä sekä paikallisten yhdistysten ja tilojen käyttäjien edustajia. Yhdessä sovittiin pelisäännöistä ja koottiin kehittämistarpeita jatkotyöskentelyyn.

 

Muuruvesi – hankkeiden kumppanuuspöytä

Muuruvesi on kirkonkylä ja entinen kunta Juankoskella. Juankoski liittyi Kuopioon vuoden 2017 alussa. Muuruvedellä on aktiivisia toimijoita ja he olivat mukana useassa hankkeessa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteistyön tehostamiseksi, paikalliset toimijat ja hankkeiden edustajat kokoontuivat yhteiseen kumppanuuspöytään. Yhteistyön tuloksena Muuruvedellä toteutettiin mm. kaksipäiväiset Syysmarkkinat.

 

Sukeva – viestintä ja palvelujen kehittäminen

Sukeva on Sonkajärven kunnan kirkonkylä, jossa toimii aluelautakunta. Sukevalla yhteisen pöydän puheenjohtajana toimi aluesihteeri. Työryhmän osallistujia oli aluelautakunnasta, kunnanhallituksesta, yhdistyksistä sekä yrityksistä. Puolentoista vuoden työskentelyn keskeisimpinä tuloksina Sukevalle saatiin takaisin pankkiautomaatti, Sukevalle tehtiin omat netti-sivut ja toteutettiin liikunnallinen ulkoilu- ja kulttuuripolku Pakoraitti, joka on osa Pohjois-Savon Mobiilireitit sovellusta (www.retkipaikka.fi). Toimenpiteisiin osallistuivat kaikki mukana olleet tahot ja Pakoraitin toteuttamiseen saatiin myös hankerahoitusta.

Aluelautakunta on toiminut Sukevalla jo 30 vuotta ja sen toiminta sekä budjetti ovat innostaneet yhteisöllisyyden ja yhteisten asioiden kehittämiseen. Kumppanuuspöytä työskentely ei ollut uutta, ainoastaan termi oli sukevalaisille uusi.

 

Varpaisjärvi – yhteistyötä, kesätorit ja tilan käyttö

Varpaisjärvi liitettiin Lapinlahteen vuonna 2011. Varpaisjärven kumppanuuspöytään kunnan edustajina osallistuivat kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnanjohtaja, kulttuurikoordinaattori, hyvinvointikoordinaattori sekä ulkoalueiden esimies. Yrittäjiä edusti yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja ja asukasjäseniä oli kaksi. Toinen heistä, myös vanhusneuvoston puheenjohtaja, toimi pöydän puheenjohtajana.

Varpaisjärvellä ensisijaisena tavoitteena oli tehostaa entisen kunnantalon käyttöä ja kehittää sinne palveluita. Hankkeen aikana tämä tavoite ei toteutunut, mutta kehittämistyö jatkuu uuden yhdistysten hakeman hankkeen rahoituksen turvin.

Varpaisjärvellä yhteistyö vahvistui eri toimijoiden välillä ja uutta yhteistyötä syntyi esim. Nilsiän matkailuyrittäjien kanssa. Yhteistyön ja kumppanuuspöytäkeskustelujen myötä toteutettiin kesätorit kolmena perjantai-iltana heinäkuussa 2019.

 

Rautavaara – yhteisöllinen omatoimikirjasto ja nuorten toiminnan kehittäminen

Rautavaaralla ydinryhmän kokoonpanoon kuuluivat elinvoimajohtaja, kunnanjohtaja, kirjastonhoitaja sekä luottamushenkilöitä ja yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja ja yhdistystoimijoita.

Rautavaaralla palvelupajassa asukkaat nostivat kehittämisen teemaksi kirjaston suppeat aukioloajat ja sen kehittämisen kuntalaisten yhteiseksi olohuoneeksi. Omatoimikirjaston laitteisiin haettiin yhteisen ideoinnin pohjalta rahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöstä aukioloaikojen laajentamiseksi. Kirjastossa aloitettiin myös elokuvaillat. Yhteisöllisen ja kirjaston toiminnan jatkokehittämiseen kunta haki hankerahoitusta Leader-ryhmältä asukkailta saatujen muiden ideoiden toteuttamiseksi. Kehittämistyö jatkuu edelleen hankkeen mahdollistamana.

Toinen merkittävä palvelupajassa esiin noussut kehittämisteema oli nuorisotilan ja nuorten toiminnan kehittäminen. Siihen eväitä haettiin koulun kanssa yhteistyössä nuorille järjestetystä palvelupajasta, joka toteutettiin yhden koulupäivän aikana. Pajaan osallistui noin 100 nuorta ja ideoita karttui noin 70.

 

Vesanto – tilastrategia

Vesannon kunta kokosi yhteisen pöydän ääreen kunnan eri toimialojen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä vahvistaakseen toimialojen välistä vuorovaikutusta ja tiedon vaihtoa. Kehittämisen teemaksi valittiin tilastrategian tekeminen, jossa kunnan tilojen käytön ja käytön kehittämisen lisäksi huomioidaan yhdistysten ja yritysten tilatarpeet sekä elinvoimanäkökulma. Asukkaiden ja yritysten ajatusten kartoittamiseksi pidettiin useita yhteisöiltoja ja työpajoja sekä toteutettiin yhdistyskysely ja palvelutarvekartoitus.

Vesannolla lisättiin toimialojen välistä yhteistyötä ja todettiin, että kumppanuuspöytää tullaan käyttämään jatkossakin työkaluna niin kunnan sisäisen toiminnan kuin asukasosallisuudenkin kehittämisessä.

 

Kangaslampi – liikennepalvelut ja viestintä

Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeen alkaessa Varkaudessa tehtiin osallisuusohjelmaa ja siellä oli jo käynnistynyt kumppanuuspöytätyöskentely, joten se oli jo tuttua. Kangaslampi on Varkauden kuntaliitosalue. Kangaslammilla puheenjohtajana toimi kyläyhdistyksen puheenjohtaja ja muina jäseninä olivat Harjurannan ja Viljolahden kylien edustajat, seurakunnan vapaaehtoistoimija, kaupungin osallisuuskoordinaattori, asiointipisteen palvelusihteeri, kaupungin tekninen johtaja sekä kehittämishankkeen työntekijä.

Palveluaukkojen kartoittamiseksi tehtiin alkuun jalkautuva asukaskysely, jonka analysoinnin tuloksena tärkeimmiksi kehittämisteemoiksi nousivat liikennepalvelut ja viestintä. Molemmista teemoista toteutettiin kumppanuuspöytä.

Keskusteluun kutsuttiin kaupungin joukkoliikennevastaava, luottamushenkilöitä, liikenneyrittäjiä, yhdistyksiä sekä liikennepalvelujen käyttäjiä. Liikennepalvelujen kumppanuuspöydässä pohdittiin kimppakyytien toteuttamista ja päätöksentekoon tehtiin ratkaisuesitys palveluliikenteen aikatauluista. Uudet, asukkaita paremmin palvelevat aikataulut tulivat voimaan nopeasti.

Viestinnän osalta suurimmat haasteet koskivat sitä, että asukkaat eivät saa tarvitsemaansa tietoa kaupungin tai kylien verkkosivuilta. Kylien, yhdistysten ja kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden yhteisessä tapaamisessa käytiin läpi keskeisimmät kehittämiskohteet ja ideoitiin viestinnän toteuttamiseen keinoja sekä sovittiin jatkotoimenpiteistä.

 

Esimerkkejä muualta

Rautalampi, Tervo, Vesanto – liikennepalvelut

Heinäkuussa 2018 voimaan astuneen uuden liikennepalvelulain tuomat muutokset sekä samaan aikaan toteutettu Kelan taksipalvelujen kilpailutus ovat lisänneet liikennepalvelujen tuottamisen haasteita. Pitkään jatkunut väestön väheneminen harvaan asutulla maaseudulla oli jo aiemmin vaikeuttanut joukkoliikenteen ja liikennepalvelujen toteuttamista ja heikentänyt yritystoiminnan kannattavuutta.

Tutkittua tietoa ja tilastoja ei ollut saatavissa, niinpä Rautalammin, Tervon ja Vesannon kunnissa tehtiin liikennepalveluselvitys Kehittämisyhdistys Mansikka ry:n toimesta vuoden 2020 keväällä. Liikennepalvelujen tosiasiallisen tilanteen selvittämiseksi sekä kuntien, liikenne- ja palveluyritysten sekä palveluja käyttävien asiakkaiden tarpeiden kartoittamiseksi ja kehittämisideoiden kokoamiseksi jokaisessa selvitysalueen kunnassa kutsuttiin koolle liikennepalvelujen kumppanuuspöytä. Keskusteluista kirjattiin eri osapuolten kokemuksia, saatiin tietoa ongelmista, mutta samalla päästiin jo pohtimaan ratkaisuvaihtoehtoja. Tärkeää keskusteluissa oli eri osapuolten näkemysten ymmärtäminen: kuntien ja yritysten taloudelliset haasteet ja resurssit sekä asiakkaiden palvelujen saatavuuteen liittyvät seikat.

Kumppanuuspöydissä saatiin tärkeää tietoa selvityksen sisältöön ja ideoita, joilla voidaan edistää liikennepalvelujen saatavuutta, kehittää kuntien hankintaosaamista ja vaikuttaa yritystoiminnan kannattavuuteen ja uusien toimintamallien kehittämiseen.

 

Kuopion maaseutualueet – liikenne ja liikkuminen

Kuopiossa on kuusi kuntaliitosaluetta ja niistä jokaisen alueella toimii pitäjäraati. Se on kaupungin lähidemokratiaa edustava toimielin, jonka kokoonpano on valittu asukkaista äänestämällä. Pitäjäraadit yhdessä ovat esittäneet kaupungille huolensa kuntaliitosalueiden palvelujen saatavuudesta ja liikkumisen haasteista. Kaupungin kansalaistoiminnan yksiköstä aluekoordinaattori kutsui koolle liikenteen ja liikkumispalvelujen kumppanuuspöydän syksyllä 2019 ja työ jatkuu edelleen. Pitäjäraatien edustajien lisäksi osallistujina on kaupungin toimialojen viranhaltijoita, Taksiliiton alueyhdistyksen toiminnanjohtaja, liikennepalveluyrittäjiä, Sansia Oy (kuntien omistama hankinta- ja asiantuntijayritys) sekä ELY-keskuksen liikenneosaston edustaja.

 

Mäntyharju – perusopetus

Mäntyharjulla työskentely käynnistyi huhtikuussa 2020. Koronapandemian vuoksi keskustelua käytiin Teams-etäkokouksena. Osallistujia ensimmäisessä tapaamisessa oli 15 ja erinomaisesti keskustelu sujui verkon välitykselläkin. Puheenjohtajana toiminut sivistysjohtaja oli valmistellut tapaamisen erinomaisesti.

Lähtökohta kumppanuuspöytä työlle oli Mäntyharjun peruskoulujen yhdistyminen yhtenäiskouluun syksyllä 2020. Perusopetuksen kumppanuuspöydän tavoitteena on kehittää oppilaiden, huoltajien, kouluhenkilökunnan ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä sekä rakentaa parasta mahdollista mäntyharjulaista koulukokemusta. Kumppanuuspöytä on jaettu kahteen alatyöryhmään.

Kumppanuuspöytä-työskentelyn aloitti alatyöryhmä A, johon osallistuvat pääasiassa oppilaiden ja huoltajien edustajat, rehtorit sekä 3. sektorin toimijoiden edustajat. Alaryhmä B:ssä ovat mukana opetushenkilökunta, oppilashuolto sekä muu viranomais- ja ammattilaisverkosto.

Keskustelun pohjalta päätavoitteeksi asetettiin luoda kaikkien yhteinen koulu, jossa kaikilla on hyvä olla yhdessä. Sen saavuttamiseksi kumppanuuspöydän alatavoitteiksi valikoitui osallisuuden edistäminen ja osallisuuden muotojen kehittäminen, ryhmäytymistoiminnan kehittäminen, eheyttävä koulupäivä -mallin sekä avoimen viestintämallin luominen.

Perusopetuksen kumppanuuspöytä -työskentelyä jatketaan ainakin tulevan lukuvuoden ajan. Sen jälkeen mietitään jatkoa, kunhan saadaan kokemuksia kumppanuuspöydästä osallisuuden edistäjänä.

Lisätietoja: https://mantyharju.fi/uutiset/perusopetuksen-kumppanuuspoyta-osallisuuden-tyokaluna

 

Kumppanuuspöydän rakennusopas

Kuntaliitto on julkaissut Kumppanuuspöydän rakennusoppaan, jossa on lisää käytännön tietoa ja esimerkkejä eri puolilta Suomea.

Opas on ladattavissa: http://shop.kuntaliitto.fi/product_details.php?p=3544

 
 
Sivukartta | Tulosta | Sivun alkuun
Sunprofile