Opintoretki Kotalahti ja Syvänniemi

Aika: tiistai 18.6.2019


Osallistujat: Olli-Pekka Kähkönen, Eija Ruuskanen, Riitta Räisänen, Ari Kuvaja, Jussi Tuovinen, Seija Korhonen

Kotalahti
Ryhmäämme vastaanottamassa Kotalahti-talolla olivat Kotalahden Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Veijo Tidenberg ja sihteeri-rahastonhoitaja Terttu Herranen.

Aluksi Veijo kertoili kylän vaiheista ja omasta suhteestaan kylään. Hän on toiminut kymmenkunta vuotta kyläyhdistyksen puheenjohtajana, pestin saanut eläkkeelle jäätyään. Asukkaita kylässä on lähes 400, kesäasukkaat kaksinkertaistavat määrän. Kyläyhdistyksessä jäseniä on 315. Kylällä on useita lapsiperheitä.

 

Kylän hankkeet
Vierailumme kiinnostuksen kohde, kylätalo, on toiminut kouluna 1800-luvun lopulta saakka. Kerran se on palanutkin ja rakennettu uudelleen. Kyläyhdistys osti koulun, tontin ja sillä olevat muut rakennukset 2000 eurolla kunnalta vuonna 2014. Sen jälkeen rakennuksissa ja sen ympäristössä on riittänytkin erilaisia hankkeita.

Kotalahti-talo
Kun yhdistys oli tehnyt päätöksen ostamisesta, ensimmäisenä uusittiin lämmitysjärjestelmä. Öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön. Urakan hinta oli 63 000 €. Kustannuksiin otettiin lainaa 36 000 €, avustuksia ja hankerahoitusta haettiin Manttaalikunnan säätiöltä ja Mansikka ry:ltä ja omaa rahaa hankkeeseen laitettiin 10 000 €. Siihen saakka sähkökulut olivat vuodessa 15 000 €, nyt 6 000 €. Jäsenmaksutuottoja käytetään lainan maksuun.


Seuraavana vuonna 2016 oli vuorossa ruokalarakennuksen/alakoulun tiilikaton uusiminen. Siihen yhdistys sai rahaa Kotiseutuliitolta 40 % kustannuksista. Katon uusimisen kustannukset olivat 22 000 €, lainaa yhdistys otti 10 000 €. Seuraavana vuonna Kotiseutuliitolta tuli vielä avustusta lainan maksuun.


Ulkorakennuksen kattoon on tehty väliaikainen remontti, jolla päästään viisi vuotta eteenpäin. Rakennuksen kunnostamisen kustannusarvio on 15 000 € ja se on edessä tulevaisuudessa. Yläkoulun (virallinen kylätalo) osalta remonttitöitä on tehty useammassa vaiheessa. Ensin tehtiin inva-luiska ja kunnostettiin wc:t (inva). Tähän rahoitusta yhdistys sai Olvi-säätiöltä sekä Kotiseutuyhdistysten liitolta. Sisäpuolella on uusittu lattiamateriaalit ja maalattu seinät, ikkunat, ovet ja katto vuonna 2018, myös ulkoseinät on maalattu viime kesänä.


Tänä keväänä on käynnistynyt keittiön kunnostaminen, samalla uusitaan keittiökoneet. Rahoitusta talon korjauksiin ja laitehankintoihin on kyläyhdistys saanut Kotiseutuliitolta ja Mansikka ry:ltä. Kaikkien näiden remonttitouhujen lomassa kyläyhdistys on rakentanut pihapiirissä olevan uuden jääkiekkokaukalon sekä rakentanut Sorsaveden Natura-alueelle uuden rantautumispaikan (kota, halkovaja, wc , laituri) ja näihin saanut rahoitusta Mansikka ry:ltä 75 %, talkootyötä tehtiin noin 800 tuntia. Koko hankkeen kustannus oli 30 000 €. Kaukalon ylläpitoa avustaa Leppävirran kunta, kunnan kanssa yhteistyö on muutoinkin erinomaista.

Kyläyhdistys on käyttänyt neljässä vuodessa rahaa kunnostushankkeisiin noin 250 000 €.


Omarahoitusta yhdistys kokoaa ”pienistä puroista”: jäseniltä on tullut jonkin verran lahjoituksia, tilojen vuokraus sekä astioiden ja kaluston vuokraus, jäsenmaksut, asunnon vuokraus (alakoulun yhteydessä on asunto), tapahtumien järjestäminen, kansanlaululevyn ja Kotalahti kirjan tuotot jne. Kylätalon juhlasali sopii hyvin isompienkin juhlien järjestämiseen, pienemmille kokouksille on useampiakin tiloja. Talon säännöllisiä käyttäjiä ovat mm. kansalaisopisto ja kylän muut yhdistykset.


Aktiivinen kylä
Kylätalon yhteydessä on paljon kyläläisille erilaisia harrastusmahdollisuuksia: jääkiekkokaukalo ja siihen kesäksi tekonurmi, kuntosali, rantalentopallokenttä ja runsaasti erilaisia tilaisuuksia ja tapahtumia. Yhdistys tekee paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa: mm. seurakunta, muut yhdistykset, kansalaisopisto, kunta ja erilaiset hankkeet.
Kotalahti valittiin vuonna 2018 Pohjois-Savon Vuoden Kyläksi.
Lisätietoja: https://kotiseudut.fi/kotalahti

 

Syvänniemi


Hermanni teatteri
Syvänniemen tutustumiskohteessa, Hermanni talossa, ryhmämme toivotti tervetulleeksi Syvänniemen Hermannitalo-työryhmän pj ja kyläyhdistyksen projektivastaava Pekka Kääriäinen. Ensin tutustuimme Hermanni talon sisätiloihin rakennettuun teatteriin, jossa paikkoja on 300 katsojalle. Esittelyn alkuun saimme esimakua kesän näytöksestä Kiiltokuvia ja korviketta näyttelijä Markku Oksasen esittämänä. Laulunäytelmän on käsikirjoittanut Risto Pirinen ja ohjauksesta vastaa Sari Siltavuori. Näytelmässä on 22 näyttelijää, joista kahdeksan on nuoria. Talkoolaisia kesä- ja lasten teatterin toiminnassa on noin 150: mm. lipunmyyjät, markkinointivastaavat, liikenteen ohjaajat ja kahvioiden työntekijät. Talkoolaiset tulevat kaikista Karttulan kylistä, naapurikunnista ja osa kauempaakin. Lisätietoa Hermanni teatterista ja esityksestä: http://teatterihermanni.fi/

 

Hermanni teatteri on toiminut vuodesta 1998 alkaen. Ensin Eevantalolla ja Hermanni talon pihassa, vuonna 2002 esitykset siirtyivät talon sisätiloihin. Samana vuonna Syvänniemen Kyläyhdistys rakensi katsomon, näyttämön ja kunnosti talon sisätiloja teatterin käyttöön. Rakentamishanke maksoi 80 000 €, rahoittajana Mansikka ry ja kyläyhdistys (omarahoitus ja talkoot).
Vuodesta 2001 alkaen teatterin käsikirjoitukset ovat olleet omaa tuotantoa ja näytelmät ovat laulunäytelmiä. Myös esitysten sävellykset ja laulujen sanat ovat pääosin teatterilaisten itsensä tekemiä. Kesäteatterin lisäksi Hermannissa on toiminut lasten teatteri vuodesta 2004 alkaen. Lasten teatterin esitykset painottuvat syksyyn.

Teatterin toiminnan ja markkinoinnin kehittämishanke toteutettiin vuosina 2006 ja 2007. Siihen rahoitusta saatiin Mansikka ry:ltä. Lasten teatterin kehittämiseksi on ollut Voimoo nuorista -hanke. Tällä hetkellä yhteismarkkinointia tehdään kuuden teatterin kanssa yhteistyössä.

Teatteriesitysten yhteydessä Syvänniemen Kyläyhdistys pitää kahta kahvilaa, Alexandraa ja Hermannia. Kesäisin Alexandran vieressä olevalla torikujalla on yrittäjiä myymässä käsitöitä ja matkamuistoja, elintarvikkeita ja karkkia. Kesällä 2019 yrittäjiä on seitsemän. Syvänniemen Seniorit myyvät talon pihalla grillimakkaroita.


Hermanni talo
Talo on valmistunut v. 1906 ja rakennus on suojelukohde. Alun perin Hermanni talo on ollut Saastamoisen tehtaan navetta, jossa on ollut 150 lehmää (nykyinen teatterisali) ja 40 hevosta (Kahvila Alexandra). Navetasta on saatu maitoa tehtaan työntekijöille ja heidän perheilleen. Saastamoisen tehdas valmisti lankarullia vientiin. Tuohon aikaan kylässä on ollut viisi kauppaa ja kolme koulua. Syvänniemi on ollut vilkas teollisuuskylä jo aiemminkin. Kylässä on ollut mylly ja ennen lankarullatehdasta perustettu saha ja Sourussa ruukki. Lankarullatehtaan toiminta loppui -30 -luvulla.

Hermanni talon hyötykäyttöä on mietitty useaan otteeseen. 1970 -luvulla talo toimi Eko-keskuksena, ajatuksena ekoasumisen kehittäminen. Tuolloin taloon uusittiin katto ja Hermanni Salia kunnostettiin. Sen jälkeen talo on ollut kylätalo 2000 -luvun alkuun saakka. Vuonna 2005 toteutettiin talon käyttöön liittyvä selvityshanke, jossa etsittiin erilaisia vaihtoehtoja talon käyttöön ja käyttäjiksi, samalla selvitettiin kunnostustarpeita. Selvitysvaiheessa tehtiin yhteistyötä Saastamoisen säätiön kanssa. Vuonna 2007 tutkittiin erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja tehtiin Syvänniemen kylän kehittämiseen kokonaisvaltainen suunnitelma, joka on edelleen ”muhimassa”. Saastamoisen säätiö maksoi suunnitelman. Talon omisti tuolloin Karttulan kunta. Kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 2011 rakennus siirtyi Kuopion kaupungin omistukseen. Kaupunki on halunnut myydä Hermanni talon, ylläpitokustannukset ovat isot. Linkin takana aiheeseen liittyvä YLE:n uutinen: https://yle.fi/uutiset/3-9690265. Vuoden 2018 kuntotarkastuksissa talosta on löydetty runsaasti kosteusvaurioita (mm. Savon Sanomat uutisoi aiheesta lokakuussa 2018).

Tämän vuoden elokuussa Kuopion kaupunki tekee päätöksen kylätaloista. Hermanni ry on esittänyt mm., että se vastaisi rakennuksen ylläpidosta sopimusta vastaan. Tällä hetkellä kaupungin kanssa ei ole virallista sopimusta. Teatteriyhdistys maksaa sähköt teatteritilasta, pitää tiloja kunnossa ja tekee kunnostustöitä pienimuotoisesti. Kaupunki on tehnyt 60 000 perusparannuksen ja teatteriyhdistys on jatkanut toimenpiteitä.


Talon ulkoseinässä on Hermanni reliefi, Saastamoisen säätiö rahoitti reliefin ja se paljastettiin vuonna 2006 talon 100-vuotisjuhlien yhteydessä. Rakennuksen sisätiloissa on kaksi pienoismallia. Toisessa on esillä kylä lankarullatehtaan aikaan ja toisessa Sourun ruukin alue. Myös pienoismallit on rahoittanut Saastamoisen säätiö.

Lisätietoja historiasta http://www.syvanniemi.org/historia.html sekä kylästä ja sen rakennuksista http://www.syvanniemi.org/syvanniemi.html

 

Syvänniemen kylä
Hermanni talo on kylän sydän, jonka ympärille on rakentunut muutakin toimintaa ja sen toiminnoista on saatu rahoitusta kehittämiseen sekä hankkeiden omarahoitukseen. Kyläyhdistys on toteuttanut vuosien varrella useita kehittämishankkeita. Viimeisimmät toteutuneet ovat liikuntareitin rakentaminen (160 000 €) ja Rantaprojekti (100 000 €). Rantaprojektissa Hermanni talon alapuolelle rakennettiin liikunta- ja virkistyspuisto kuntokatoksineen sekä kunnostettiin uimaranta. Kaupungin kanssa on sopimus ranta-alueen hoidosta. Hankkeisiin on saatu rahoitusta mm. Kalakukko ry:ltä. Tällä hetkellä on käynnissä Keihäsjärven kunnostus. ELY-keskus ruoppaa rannat (80 000 €) ja kaupunki rakentaa lintutornin (40 000 €). Kyläyhdistys tekee polun, rakennuttaa, hoitaa lupaprosessit ja on päävastuussa hankkeen toteutuksesta. Kuopion kaupunki on erinomainen kumppani hankkeiden toteutuksissa.

Kylällä on noin 650 asukasta ja se on valittu Suomen vuoden kyläksi 2004. Suurin osa asukkaista on nuoria lapsiperheitä. Kylään on tulossa kyläkaava, kaavaan on merkitty mm. uusi päiväkoti ja alakoulu. Syvänniemellä toimii myös muita aktiivisia yhdistyksiä, esimerkiksi urheiluseura Syvänniemen Nousu. Kaikkinensa Syväniemellä toteutettuihin hankkeisiin on käytetty rahaa noin 700 000 euroa ja talkootöitä on tehty lukemattomia tunteja.

 
 
Sivukartta | Tulosta | Sivun alkuun
Sunprofile