Tiedotteet

Tiedote 19.1.2020

Tule mukaan Osallisuutta ja viestintää -seminaariin

Menestyvän kunnan rakennuspalikat

Aika: keskiviikko 19.2.2020 klo 8.45 - 15.45
Paikka: Pohjois-Savon liitto, maakuntasali, Sepänkatu 1, Kuopio

Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot (kahveja varten) tiistaihin 11.2. mennessä:
seija.korhonen@mansikkary.fi

Osallisuutta ja viestintää kunnissa -seminaarin tavoitteena on antaa eväitä kuntien tulevaisuuden menestystarinoiden luomiseen osallisuuden ja viestinnän kehittämisen teemojen kautta.

Päivi Kurikka Kuntaliitosta avaa edustuksellisen demokratian tilannekuvaa ja kertoo osallisuuden merkityksestä. Marko Nousiainen THL:n Sokra-hankkeesta pohtii osallisuuden yhteyttä asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Mitkä ovat edustuksellisen demokratian haasteet
muuttuvassa yhteiskunnassa? Mikä on osallisuuden merkitys kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen, palveluihin tai mitkä voivat olla taloudelliset vaikutukset?

Jari Seppälä, Kuntaliitto, valottaa puheenvuorossaan kuntaviestinnän tärkeyttä ja työkaluja sekä kertoo esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Pohjoissavolaisia viestinnän käytäntöjä kuullaan Vesannolta,
Rautavaaralta sekä Sukevalta.

Päivän päätteeksi kuullaan kumppanuuspöytä-työkalusta. Tämän vuorovaikutteisen menetelmän avulla on ylitetty asetetut tavoitteet ja saavutettu pysyviä tuloksia Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeessa. Tilaisuus on hankkeen päätösseminaari. Seminaari on maksuton (lounas omakustanteinen) ja se on tarkoitettu julkisen sektorin viranhaltijoille, luottamushenkilöille, yhdistyksille, asukkaille ja sidosryhmille. 

SEMINAARIN OHJELMA

8.45 Aamukahvi

9.00 Tilaisuuden avaus, Kehittämisyhdistys Mansikka ry,
puheenjohtaja Pekka Leskinen

9.10 Edustuksellisen demokratian haasteet ja osallisuuden merkitys kunnissa,
erityisasiantuntija Päivi Kurikka, Kuntaliitto

10.20 Osallisuudella hyvinvointia ja terveyttä, erikoistutkija Marko Nousiainen,
Sokra-hanke, THL

11.15 Lounastauko, omakustanteinen

12.15 Kuntien viestinnän kulmakivet, viestinnän erityisasiantuntija,
Jari Seppälä, Kuntaliitto

13.30 Esimerkkejä kuntien viestinnästä Pohjois- Savosta,
kunnanjohtaja Sanna Kauvosaari ja elinkeinokoordinaattori Tuula Palojärvi:
tarinallistaminen, some-viestintä, uutiskirje, yhteisö viestinnän voimavarana:
Vesanto, Rautavaara, Sukeva

Päiväkahvi

15.00 Kumppanuuspöytä työkaluna, projektipäällikkö Seija Korhonen,
Kirkonkylät palvelukeskuksina -hanke

15.30 Yhteenveto ja päivän päätös

LÄMPIMÄSTI TERVETULOA MUKAAN!

Lisätietoja,
Seija Korhonen   
Projektipäällikkö, Kirkonkylät palvelukeskuksina -hanke
Puh. 050 567 8728
​seija.korhonen@mansikkary.fi

 

Tiedote 25.11.2019

Opintomatka Brysseliin

            

Tutustumismatka EU:n sydämeen

Joskus eteen tulee yllättäen tilaisuus, johon kannattaa tarttua nopeasti. Niin kävi, kun puhelin soi ja sain mahdollisuuden lähteä Brysseliin kolmeksi päiväksi puolentoista vuorokauden varoitusajalla. MEP Elsi Katainen oli kutsunut eri puolilta Suomea olevan noin 30-päisen seurueen tutustumaan Euroopan parlamenttiin. Muutamalle kutsutulle oli tullut este ja minä olin yksi viime hetkellä matkalle mukaan päätyneistä. Rautavaaralla olevan työni palkkaeuroista tulee suuri osa Euroopan maaseuturahastosta. Tehtäväni on myös edesauttaa paikallisten yritysten, yhdistysten sekä kunnan hankerahoitusten hakemista. Niinpä oli mielenkiintoista päästä tutustumaan parlamentin toimintaan ja kulisseihin.

Matkan ohjelmaan kuului tutustuminen MTK:n Brysselin toimistoon, vierailu EU –komissiossa, MEP Elsi Kataisen emännöimä illallinen, Euroopan parlamentin virallinen esittely ja sen kulisseihin tutustuminen. Viimeisenä matkapäivänä tutustuttiin Euroopan historian taloon.

Vaikutusvaltaa kompromisseista

Ihmetellä täytyy, miten asioista kyetään sopimaan. Euroopan parlamentissa on 721 jäsentä, jotka kuuluvat seitsemään poliittiseen ryhmään, jotka koostuvat noin 190:stä kansallisesta poliittisesta ryhmästä. Meppien ikähaitari on 21 – 82 vuotta. Tähän joukkoon mahtuu monenlaisia poliittisia ajatuksia. Vaikutusvalta syntyy lopulta kompromisseista ja liika riitaisuus ei sitä edistä.

Elsi Katainen kertoi, että Suomen puolen pitäminen yhdistää suomalaiset mepit. – Tämä, jos mikä on joukkuepelaamista, mainitsi Katainen. – Täällä turhat rajat ja vastakkainasettelut häipyvät puolueiden välillä.

Perehtyminen vaatii aikaa

Työ Euroopan parlamentissa on kotimaata sektoroidumpaa. – Täällä keskitytään enemmän tiettyihin asioihin, kertoo maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan varapuheenjohtajana toimiva Katainen. – Aikaa perehtymiseen tarvitsisi silti enemmän, maatalouspolitiikka on monimutkaista, jatkaa ympäripyöreitä työpäiviä Brysselissä tekevä Katainen.

Iso osa meppien ajasta kuluu myös keskusteluihin lobbareiden kanssa. Lobbaus –sanalla on negatiivinen kaiku, mutta sen kautta tulee paljon asiantuntemusta.

Komissaariehdokkaat kuulemisgrillissä

Juuri niinä päivinä, kun olimme matkalla, olivat käynnissä komissaariehdokkaiden kuulemiset. Jutta Urpilainen oli vastikään selvittänyt oman kuulemisensa erinomaisesti. Mikään läpihuutojuttu ei tuo kolme tuntia kestävä kuuleminen ole. Ehdokkaiden taustat ja taloudelliset sidonnaisuudet selvitetään tarkasti, eivätkä niiden perusteella kaikki edes etene kuulemiseen saakka. Uusi Euroopan komissio on nimitettynä marraskuussa ja uudet lainsäädäntöesitykset voivat lähteä etenemään vasta kun komissio on valittu.

Kiertelyä kulisseissa

Hallintorakennuksiin ei menty kuin hollitupaan – aina olivat vastassa turvatarkastukset. Oli mielenkiintoista nähdä ne kulissit, joissa asioistamme EU:ssa päätetään.

Päätöksentekoa EU:ssa voi seurata netin kautta. Julkiset kokoukset lähetetään verkossa kaikille EU:n kielille tulkattuna ja kokousta voi seurata vaikka kotisohvalta Rautavaaralta.

Miltä tämä kaikki sitten näyttää Rautavaara – Nilsiä –akselilta katsottuna? – Pistää miettimään, mahtavatkohan muut jäsenmaat noudattaa kaikkia määräyksiä yhtä tarkasti kuin Suomi, pohtii matkalla mukana ollut Jaakko Leskinen Nilsiästä. Samaa olen itsekin usein miettinyt. Niin tai näin, matkan jälkeen tulee varmasti seurattua EU-uutisointia taas hieman tarkemmalla silmällä.

Tuula Palojärvi
Kirjoittaja on Rautavaaran kunnan hanke- ja elinkeinokoordinaattori.

 


 

Tiedote 30.8.2019

Vapaaehtoistoimijoiden koulutuspäivä Karttulassa 19.10.2019

Koulutuspäivän ohjelma:

8.45  Aamukahvi 
9.00 – 9.10  Tervetuloa! 
9.10 – 10.15  Mitä vapaaehtoistyö on?  
Vapaaehtoistoiminnan periaatteet 
  - oikeudet ja velvollisuudet, vapaaehtoisen rooli 
  - säännöt 
  - koordinointi 
10.15 – 11.00  Haastavat tilanteet  
  - mistä apua ja mihin yhteyttä? 
11.00 – 11.45  Ikäihmisen kohtaaminen  
11.45 – 12.30  Lounastauko, omakustanteinen 
12.30 – 13.00  Kotihoidon näkökulma 
13.00 – 13.30  Seurakuntien kokemuksia  
13.30 – 13.50  Yhteistyö järjestöjen kanssa 
 Kahvitauko 
14.00 – 16.00  Arjen turvallisuus: koti ja liikkuminen, Pohjois-Karjalan Pelastusalan liitto, Heli Koponen 

Lisätiedot:
Seija Korhonen, projektipäällikkö
Kirkonkylät palvelukeskuksina-hanke
Puh. 050 567 8728
seija.korhonen@mansikkary.fi

 


 

Tiedote 22.2.2019

Kadonneiden palvelujen paluu mahdollistuu maaseudulle

Pilottikunnat haussa Pohjois-Savossa. Tiedote täällä

 


 

Tiedote 29.8.2018:

Kokonaisvaikutukset tuotava esiin taksikeskustelussa

Taksien määrä on laskenut Pohjois-Savon maaseutualueilla. Tämä on hankaloittanut esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaa. Taksit ajavat myös kuntien kuljetuksia, ja näiden tulevaisuus on suuri kysymysmerkki sopimuskausien lähestyessä loppuaan ja uusien kilpailutusten koittaessa. Maaseudulla markkinaehtoinen taksiliikenne on vähäistä ja taksipalveluiden kysyntä perustuu julkisen sektorin kustantamiin matkoihin.

Tämän kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeä lisätä keskusteluun, jota parhaillaan käydään Kela-kyytien ongelmista ja taksiliikenteen muutoksista. Nyt huolena on laajasti harvaan asutun maaseudun liikennepalveluiden säilyminen ja liikenteen muutosten vaikutus alueiden elinvoimaan. 

Ratkaisuja pohdittiin yhteistuumin

-  Törmäsimme jo alkuvuodesta hankkeemme pilottikohteissa liikennepalveluiden saatavuusongelmiin, kertoo projektipäällikkö Seija Korhonen tilaisuuden järjestäneestä Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeesta. Liikennepalvelulain astuttua voimaan tuntuivat ongelmat räjähtävän käsiin. Siksi kutsuimme mahdollisimman kattavasti eri tahoja saman pöydän ääreen keskustelemaan ja hakemaan yhdessä ratkaisuja, Korhonen jatkaa.

Kuopiossa 28.8.2018 pidetyssä tilaisuudessa mukana oli asiakkaiden, taksi- sekä muiden maaseudun yritysten edustajia, Kelan, PRO-Keskuksen, kuntien ja muiden viranomaistahojen edustajia. Asia nähtiin tärkeäksi, koska lähes kaikkien kutsuttujen tahojen edustajat olivat paikalla 40-päisessä osallistujajoukossa.

Suorastaan kestämättömiä tilanteita kuultiin asiakkaiden ja maaseudun yritysten elämästä Kela-kyytien osalta. – Julkisuudessa puhutaan enemmän Kela-kilpailutuksen vaikutuksesta autoilijoille kuin asiakkaille, mainitsi pääsuunnittelija Anne Giss Kelan osaamiskeskuksesta. – Nämä täällä kuullut asiakkaiden tarinat eivät saisi missään nimessä tapahtua. Palvelu ei vastaa vielä täällä Kelan edellyttämää laatua. Jokaisen on saatava kyyti, hän totesi. – Menee varmaan kaksi kuukautta, ennen kuin palvelu vastaa aikaisempaa tasoa, arvioi Giss. 

Joukko taksiautoilijoita oli luonnostellut ehdotuksensa uudeksi malliksi Kelan suorakorvaustoiminnassa. Heidän näkemyksensä mukaan tässä mallissa Kela saa säästöt sekä asiakas ja autoilija saavat valinnanvapauden. 

Uutta ajattelua ja ennen kaikkea yhteistyötä peräsi tilaisuudessa keskustelua alustanut ”Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi”-hankkeen projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutista. - Matkustamisen pitää toimia, oli hallinnollinen rakenne mikä tahansa. Kun palvelut etääntyvät, ajettujen kilometrien määrä kasvaa. On paljon erilaisia yhteiskunnan kustantamia ja vastuulla olevia kuljetuksia. Näiden ongelma on, ettei niiden välillä ole riittävästi yhteistyötä ja suunnittelua. – Rajat ovat ihmisten kehittämiä ja ihmiset voisivat niistä myös luopua, hän jatkaa. 

Siirilä esitteli muualla käynnissä olevia kehittämishankkeita ja kannusti hakemaan niitä myös Itä-Suomen alueella. Hanketoiminta mahdollistaa syventymisen kuljetushaasteisiin ja niiden ratkaisemiseen.

Keskustelutilaisuuden toivotaan toimivan lähtölaukauksena tiiviimmälle alueelliselle yhteistyölle.

Lisätiedot:
Seija Korhonen, projektipäällikkö
Kirkonkylät palvelukeskuksina-hanke
Puh. 050 567 8728
seija.korhonen@mansikkary.fi


 

Tiedote 19.10.2017:

Kuntien miljardiluokan kiinteistöongelmaan haetaan ratkaisuja Pohjois-Savossa


Tyhjillään olevat kiinteistöt palvelujen keskuksiksi kirkonkylissä ja taajamissa


Maaseudun taajamissa ja kirkonkylissä on tyhjillään olevia kiinteistöjä keskittymisen ja väestön vähenemisen seurauksena. Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistuksessa on noin 3000 rakennusta Suomessa. Niiden arvioitu tasearvo on noin kuusi miljardia. Kuntien omistamien sotekiinteistöjen arvo on noin neljä miljardia. Maakuntauudistuksen yhteydessä sote-käytöstä vapautuvien kiinteistöjen arvoksi on arvioitu noin 700 miljoonaa euroa.
-Erityisesti kiinteistöongelma koskettaa pieniä kuntia ja kuntaliitosalueita, joissa on jo ennen uudistuksiakin merkittävä määrä tyhjiksi jääneitä kiinteistöjä kuten virastoja, toimisto- ja yrityskiinteistöjä, kouluja ja erilaisia palvelupisteitä. Pohjois-Savossa tavoitteena on saada tyhjille tai vajaakäytössä oleville tiloille uudenlaisia käyttötarkoituksia, palveluja ja toimintaa, kertoo projektipäällikkö Seija Korhonen Kirkonkylät palvelukeskuksina-hankkeesta.
Tyhjiin tiloihin voidaan yhdessä rakentaa uudenlaisia kumppanuuksia. Toimijakumppaneiksi haetaan kuntia, järjestöjä, yrityksiä, seurakunt

 
 
Sivukartta | Tulosta | Sivun alkuun
Sunprofile