Tiedotteet

Tiedote 29.8.2018:

Kokonaisvaikutukset tuotava esiin taksikeskustelussa

Taksien määrä on laskenut Pohjois-Savon maaseutualueilla. Tämä on hankaloittanut esimerkiksi matkailu- ja ravintola-alan yritysten toimintaa. Taksit ajavat myös kuntien kuljetuksia, ja näiden tulevaisuus on suuri kysymysmerkki sopimuskausien lähestyessä loppuaan ja uusien kilpailutusten koittaessa. Maaseudulla markkinaehtoinen taksiliikenne on vähäistä ja taksipalveluiden kysyntä perustuu julkisen sektorin kustantamiin matkoihin.

Tämän kokonaisuuden hahmottaminen on tärkeä lisätä keskusteluun, jota parhaillaan käydään Kela-kyytien ongelmista ja taksiliikenteen muutoksista. Nyt huolena on laajasti harvaan asutun maaseudun liikennepalveluiden säilyminen ja liikenteen muutosten vaikutus alueiden elinvoimaan. 

Ratkaisuja pohdittiin yhteistuumin

-  Törmäsimme jo alkuvuodesta hankkeemme pilottikohteissa liikennepalveluiden saatavuusongelmiin, kertoo projektipäällikkö Seija Korhonen tilaisuuden järjestäneestä Kirkonkylät palvelukeskuksina -hankkeesta. Liikennepalvelulain astuttua voimaan tuntuivat ongelmat räjähtävän käsiin. Siksi kutsuimme mahdollisimman kattavasti eri tahoja saman pöydän ääreen keskustelemaan ja hakemaan yhdessä ratkaisuja, Korhonen jatkaa.

Kuopiossa 28.8.2018 pidetyssä tilaisuudessa mukana oli asiakkaiden, taksi- sekä muiden maaseudun yritysten edustajia, Kelan, PRO-Keskuksen, kuntien ja muiden viranomaistahojen edustajia. Asia nähtiin tärkeäksi, koska lähes kaikkien kutsuttujen tahojen edustajat olivat paikalla 40-päisessä osallistujajoukossa.

Suorastaan kestämättömiä tilanteita kuultiin asiakkaiden ja maaseudun yritysten elämästä Kela-kyytien osalta. – Julkisuudessa puhutaan enemmän Kela-kilpailutuksen vaikutuksesta autoilijoille kuin asiakkaille, mainitsi pääsuunnittelija Anne Giss Kelan osaamiskeskuksesta. – Nämä täällä kuullut asiakkaiden tarinat eivät saisi missään nimessä tapahtua. Palvelu ei vastaa vielä täällä Kelan edellyttämää laatua. Jokaisen on saatava kyyti, hän totesi. – Menee varmaan kaksi kuukautta, ennen kuin palvelu vastaa aikaisempaa tasoa, arvioi Giss. 

Joukko taksiautoilijoita oli luonnostellut ehdotuksensa uudeksi malliksi Kelan suorakorvaustoiminnassa. Heidän näkemyksensä mukaan tässä mallissa Kela saa säästöt sekä asiakas ja autoilija saavat valinnanvapauden. 

Uutta ajattelua ja ennen kaikkea yhteistyötä peräsi tilaisuudessa keskustelua alustanut ”Maaseudun kuljetusten ja liikkumisen digiboksi”-hankkeen projektipäällikkö Heli Siirilä Vaasan yliopiston Levón-instituutista. - Matkustamisen pitää toimia, oli hallinnollinen rakenne mikä tahansa. Kun palvelut etääntyvät, ajettujen kilometrien määrä kasvaa. On paljon erilaisia yhteiskunnan kustantamia ja vastuulla olevia kuljetuksia. Näiden ongelma on, ettei niiden välillä ole riittävästi yhteistyötä ja suunnittelua. – Rajat ovat ihmisten kehittämiä ja ihmiset voisivat niistä myös luopua, hän jatkaa. 

Siirilä esitteli muualla käynnissä olevia kehittämishankkeita ja kannusti hakemaan niitä myös Itä-Suomen alueella. Hanketoiminta mahdollistaa syventymisen kuljetushaasteisiin ja niiden ratkaisemiseen.

Keskustelutilaisuuden toivotaan toimivan lähtölaukauksena tiiviimmälle alueelliselle yhteistyölle.

Lisätiedot:
Seija Korhonen, projektipäällikkö
Kirkonkylät palvelukeskuksina-hanke
Puh. 050 567 8728
seija.korhonen@mansikkary.fi

 

Tiedote 19.10.2017:

Kuntien miljardiluokan kiinteistöongelmaan haetaan ratkaisuja Pohjois-Savossa


Tyhjillään olevat kiinteistöt palvelujen keskuksiksi kirkonkylissä ja taajamissa


Maaseudun taajamissa ja kirkonkylissä on tyhjillään olevia kiinteistöjä keskittymisen ja väestön vähenemisen seurauksena. Kuntien, kuntayhtymien ja kuntien liikelaitosten omistuksessa on noin 3000 rakennusta Suomessa. Niiden arvioitu tasearvo on noin kuusi miljardia. Kuntien omistamien sotekiinteistöjen arvo on noin neljä miljardia. Maakuntauudistuksen yhteydessä sote-käytöstä vapautuvien kiinteistöjen arvoksi on arvioitu noin 700 miljoonaa euroa.
-Erityisesti kiinteistöongelma koskettaa pieniä kuntia ja kuntaliitosalueita, joissa on jo ennen uudistuksiakin merkittävä määrä tyhjiksi jääneitä kiinteistöjä kuten virastoja, toimisto- ja yrityskiinteistöjä, kouluja ja erilaisia palvelupisteitä. Pohjois-Savossa tavoitteena on saada tyhjille tai vajaakäytössä oleville tiloille uudenlaisia käyttötarkoituksia, palveluja ja toimintaa, kertoo projektipäällikkö Seija Korhonen Kirkonkylät palvelukeskuksina-hankkeesta.
Tyhjiin tiloihin voidaan yhdessä rakentaa uudenlaisia kumppanuuksia. Toimijakumppaneiksi haetaan kuntia, järjestöjä, yrityksiä, seurakuntia ja myös valtiota.
-Mahdollista on myös tuoda palveluja takaisin kirkonkyliin ja taajamiin. Käytännössä tyhjillään olevassa kiinteistössä voisi toimia esimerkiksi fysioterapeutti, muistikahvila, järjestön toimisto tai vaikkapa pop-up-ravintola. Uusien ideoiden ja toimintamallien kehittämisessä vain taivas on rajana, Korhonen kertoo.
-Valtiokin voi olla yksi kumppaneista ja tuoda sähköiset palvelut yhteiseen tilaan ja myös maakunnan palvelut voisivat hyvin olla saatavilla. Salossa Särkisalon lakkautettuun hoivakotiin on palautunut kunnallisia palveluita ja kunnan tilakumppaneina on myös järjestöjä sekä yrityksiä. Siellä toimii nyt mm. päiväkoti, ruokala, kotihoidon toimipiste, siivouspalvelut, kirjasto, kansalaisopisto ja nuorisotoimi, Korhonen jatkaa.
Hankkeeseen haetaan viidestä kahdeksaan pilottikirkonkylää tai -taajamaa koko Pohjois-Savon alueelta.
-Pilottikohteille asetetaan kriteerit, joiden mukaan kehittämiskohteet valitaan. Esimerkiksi tyhjät tilat ja tunnistetut palvelutarpeet ovat kriteeristön kärkipäätä, Korhonen sanoo.
Hanketta hallinnoi Kehittämisyhdistys Mansikka ry ja sitä rahoitetaan maaseuturahastosta ja Pohjois-Savon kehittämisrahastosta.
Lisätiedot:
Seija Korhonen, projektipäällikkö
Kirkonkylät palvelukeskuksina-hanke
Puh. 050 567 8728
seija.korhonen@mansikkary.fi

 

 
 
Sivukartta | Tulosta | Sivun alkuun
Sunprofile