Tietopankki

20.3.2020

Heli Siirilän blogikirjoitus: Liikkuvat palvelut

Maaseudulla on totuttu ajamaan palveluiden perässä kunta- ja maakuntakeskuksiin. Tänä päivänä on kuitenkin olemassa useitakin esimerkkejä siitä, kuinka yksityiset tai julkiset palvelut tulevat kylä- ja kuntakeskuksiin tai parhaimmillaan kotiin. Tämä on yksi ulottuvuus, kun keskustellaan palveluiden saavutettavuuden ja liikenteen muodostamasta kokonaisuudesta maaseudun arjessa.

Tavarat liikkuvat

Yksi perinteisimmistä esimerkeistä tuoda tavarat asiakkaiden luokse lienee torikauppiaat. Tarjonta voi olla elintarvikkeista vaatteisiin, pölypusseista kenkiin ja kaikkea siitä väliltä. Markkinapäivillä taitaa olla edelleen todellista tarvetta ja kysyntää, kun erikoisliikkeet vähenevät eikä kaikilla ole mahdollisuutta ostaa tavaroita netistä. Markkinoilla voi myös tavata tuttuja. Osittain samaa torimyynnin henkeä noudattavat myös Reko-lähiruokaringit, jotka mahdollistavat paikallisten maatalousyrittäjien tuotteiden myynnin suoraan kuluttajalle.

Kauppa-autot ovat monen ihmisen kotona-asumisen mahdollistajia. Pikaisen googlettelun perusteella kauppa-autoja on tällä hetkellä Suomessa alle kymmenen kappaletta. Yli satavuotias keksintö eli kirjastoauto kiertelee vielä yli sadan kunnan alueella. Mitä muuta näiden menopelien kyydissä kulkeekaan tai voisi kulkea? Silmäasema-ketjulla on käytössään rekka, jonka avulla silmäterveyden palvelut tavoittavat laajemman määrän paikkakuntia kuin kiinteät myymälät mahdollistavat. Palvelun sivuilla kerrotaan, että rekka on ollut liikkeellä vuodesta 2013 lähtien kiertäen eri puolilla Suomea. Pyörien päällä kulkevat mm. optikko sekä silmä- ja aurinkolasisangat.

Suomen suurimmat kauppaketjut ovat alkaneet tarjota pikkuhiljaa enemmän kauppakassien kotiinkuljetuksia ja noutopalveluita. Googlettelun perusteella arvioisin K-ketjulla olevan kattavammin palveluita tarjolla maaseutualueilla. Onkohan mitään keinoja, joilla eri tahojen tarjoamien kotiinkuljetuspalvelujen käyttö voisi yleistyä maaseudullakin? Ruotsalainen franchising -ketju Senior Shop mainostaa niiden liikeidean olevan asiakkaan luo tuleva vaatekauppa. Yrityksen edustajat tulevat kutsuttuina vierailemaan esimerkiksi palvelukodeissa, senioritaloissa ja yhdistysten tapahtumissa. Toimintaa löytyy lähes koko Suomen alueelta.

Ammattilaisen palvelut liikkuvat

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alueella on liikkunut jo useiden vuosien ajan Mallu-auto, joka on sairaanhoitajan liikkuva vastaanotto. Lisäksi autosta saa ennaltaehkäiseviä palveluita suun terveydenhuoltoon. Mallu-auto pysähtyy mm. kylätalojen tai kaupan parkkipaikalla.

Kokemuksia eri puolilta Suomea löytyy myös esimerkiksi kylätaloilla järjestettävistä palvelupäivistä. Palvelupäivässä on saman katon alla saatavissa kyseisen päivän aikana esimerkiksi parturi-kampaajan, hierojan tai jalkahoitajan palveluita, ohjattua jumppaa sekä ruokailua ja/tai kahvittelua. Paikalla voi olla myös tuotemyyntiä tai tietoiskuja ja luentoja ajankohtaisista aiheista. Julkinen sektori voi esimerkiksi tarjota kausirokotuksia, mitata verenpainetta ja verensokeria, antaa terveysneuvontaa. Päivän sisältö rakentuu alueen eri toimijoiden yhteistyöllä, joten tarjolla olevat palvelut ovat alueensa näköisiä yhdistelmiä.

Asiakkaiden kotona voi käydä monenlaista ammattilaista, kuten hierojia, jalkahoitajia tai parturi-kampaajia sekä kotihoidon palvelut. Toimintatapoja ja -malleja on eri alueilla erilaisia, ja tässä on nyt lueteltuna joitain esimerkkejä liikkuvista tavaroista ja palveluista. Tarve miettiä ja löytää ratkaisuja tässä teemassa on jatkuva, johtuen niistä tutuista tekijöistä: julkistalouden tiukkenemisesta sekä väestömuutoksista. Mitä muita ratkaisuja ja esimerkkejä on sinulla tiedossa? Mitä kaikkea on kenties ideoitu, mutta kokeilematta? Laitetaanhan sana kiertämään.

Heli Siirilä

Kirjoittaja on Maaseutuverkoston Älykkäät kylät -teemaryhmän (2019-2020) jäsen Vaasan yliopistosta.

 

Hyödyllisiä linkkejä

Tulevaisuuden koulu
29.11.2018 Siilinjärvellä pidetyn tilaisuuden materiaalit täältä

Kumppanuuspöydän rakennusopas
Oppaassa kerrotaan miten kumppanuuspöytä rakennetaan, mihin sitä voi käyttää ja millaisia tuloksia pitkäjänteisellä kumppanuustyöllä voidaan saavuttaa. 
Opas ladattavissa täällä 

Järjestöt maakunnan kumppanina
Malleja järjestöystävällisen maakunnan rakentamiseen.
Opas ladattavissa täällä

Käsikirja tulevaisuuden kuntien digitalisaatioon
Digikirja täällä

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa
Avaa tiedosto täällä

Osallisuus kuuluu kaikille
Innokylän innovaatiokatsaus, joka antaa työkaluja kansalaisten osallisuuden lisäämiseen. Avaa tiedosto täällä

Yhteenveto kuntien, maakunnan ja valtion yhteisistä asiointipisteistä
Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta annetun lain muuttamisesta tuli voimaan 1.6.2017 ja sen tavoitteena on turvata kansalaisten asiointipalvelut koko maassa. Yhteispalvelu on tapa tarjota julkisen hallinnon viranomaisten palveluja keskitetysti yhdestä paikasta. Myös järjestöt ja yritykset voivat toimia asiointipisteissä. Jatkossa maakunnat vastaavat yhteispalvelun kehittämisestä ja edistämisestä alueellaan. Lue lisää

Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa -opas
Oppaassa esitellään erilaisia tapoja soveltaa osallistuvaa budjetointia. Sama malli ei sovellu jokaiseen kuntaan ja maakuntaan. Opas on samalla ensimmäinen suomalainen tiivistelmä siitä, mitä osallistuva budjetointi käytännössä tarkoittaa.
Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Asukkaat otetaan siinä mukaan pohtimaan ja myös päättämään siitä, mihin taloudelliset resurssit käytetään. Lataa opas täältä

Maaseutuvaikutusten arviointi kunnan kehittämisen työkaluna
Oppaassa kuvataan maaseutuvaikutusten arviointia ja sen hyödyntämistä yleisellä tasolla sekä erityisesti kuntarakenteen muutostilanteessa.
Opas on tarkoitettu mm. kuntien viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, järjestö- ja yhdistystoimijoiden sekä aktiivisten kuntalaisten käyttöön. Opas tarjoaa hyödyllistä tietoa kunnan kehittämiseksi riippumatta siitä, onko tulevaisuudessa odotettavissa kuntarakennemuutosta vai ei. Lataa opas täältä

KYYTIIN! Monipalveluliikenteen kehittäminen Kaustisen seudulla ja Kannuksessa
​Lataa raportti täältä

Joukkorahoitus maaseudulla -webinaari ja aineistot
Maaseutupolitiikan Osaaminen ja työllisyys -verkosto (OTE-verkosto) järjesti 19.1.2018 webinaarin, jossa esiteltiin joukkorahoitusta maaseudun rahoitusmuotona sekä perustietoa joukkorahoituksesta ja sen käyttömahdollisuuksista maaseudun yritystoiminnassa ja elinkeinoissa.Linkki tallenteeseen ja aineistoihin täällä

Joukkorahoitus avaa mahdollisuuksia maaseudulla
Maaseutupolitiikan tietolehti 1/2018

Vapaaehtoistyön kansantaloudelliset vaikutukset
Ruralia-instituutin julkaisu ladattavissa täällä

 

 

 

 
 
Sivukartta | Tulosta | Sivun alkuun
Sunprofile